#15 Hetta - Kilpisjärvi 17.5.-21.5.2021

Pohjoisen kevät

Meille tarjottiin mahdollisuutta majoittua Hettaan kelomökkiin; tarjouksen tekivät Eero ja Kirsti. Tarjousta ei voinut ohittaa. Ajankohta varmistui aivan viime hetkellä, sillä tässä puuhassa ajoitus oli viikontarkkaa: kun vedet vapautuivat pohjoisen virroissa ja kun muuttolinnut kerääntyivät niihin, ennen kuin hajaantuisivat pohjoisen tuntureihin, soille ja järville. Tavallisesti tuo aika oli toukokuun puolen välin tienoilla, niin nytkin.

Löysimme siis itsemme pohjoisen autojunasta, Rovaniemeltä ajelimme Kittilän ja Pallaksen kautta Hettaan. Kittilän lintutornilla, aivan kunnan keskuksen läpi virtaavan Ounasjoen rannalla pyörimme pitkäänkin ja otimme ensimmäisen tuntuman vesilintuihin ja kahlaajiin. Pohjoiset jouhisorsat ilahduttivat, mutta kovin juttu taisi olla spondena löydetyt vesipääskyt, kolme kappaletta. Tiiran mukaan olivat vielä aivan ensimmäisten kevään vesipääskyjen joukossa.

Matkalla mökille poikkesimme vielä Pallashotellilla ja Yrjö Kokon lintutornilla.

Ounasjoen maisemaa Kittilässä

Vesipääskypariskunta

Vesipääskyjen takana suokukko

Pallaksen lähellä lauleskeli kulorastas

Hotelli Pallas oli kiinni sesonkien välissä, jatkoimme ilman lounasta eteenpäin

Yrjö Kokon lintutornilla Enontekiöllä

Pallaksen huiput vielä lumisina

Majapaikka Hetassa

Majapaikka Hetassa oli muutama kilometri keskustasta pienen harjujärven rannalla. Meillä oli sukset mukana ja hiihdimme järven ympäri iltasella. Se jäikin sitten reissun ainoaksi hiihdoksi. Lumet alkoivat sulaa hyvää vauhtia

Hetan ympäristössä pyörimme monessakin paikassa. Alueen kolme lintutornia tulivat tutuiksi ja ajoimme myös Nunnaseen suokukkojen soidinta katsomaan ja Näkkälään Pöyrisjärven erämaa-alueen laidalle. Pisin reissu oli sitten Eeron ja Kirstin matkailuautolla Kilpisjärvelle ja takaisin. Yksi ilta teimme reilun kympin kävelyreissun Hetan luontokeskuksesta pohjoiseen. Lenkki piteni, kun polun oli vallannut vesi: läheinen järvi oli muuttunut tulva-altaaksi. Mukava kävelylenkki silti.

Tulvaa Peltovuoman Pasmajoessa

Nunnasentien maisemaa

Nunnasentie

Suokukkoja soitimella

Piekana kävi hätistelemässä suokukkoja

Riekko

Kalmankaltion tie jäi ajamatta, oli sen verran kelirikkoinen pikkutie että olisi vaatinut nelivedon.

Sinirinta

Mustaviklo, pohjoisen lintu

Suokukko ja mustaviklo

Venejärven veneranta Nunnasen ja Peltovuoman puolessa välissä

Vuontisjärven kylä, yksi nätimpiä lapinkyliä matkalla

Vuontisjärvi

Sotkajärven lintutornilla saalisti suopöllö

Tornionjoen jäät olivat lähtemässä

Poikkesimme Mannakosken lintutornilla Karesuvannon keskuksen jälkeen

Mannakosken suokukkoja soitimella

Kilpisjärven tien varressa näkyi juuri poikineita emiä ja niiden pienen pieniä vasoja

Kilpisjärveltä löytyi vielä lunta

Saana

Tuolla pahdalla piilotteli sepelrastas, jonka kaukoputkella sai juuri ja juuri näkyviin

Olisiko sama suopöllö ollut paluumatkallakin Sotkajärvellä

Mökin metsikön leppälintu, kaunis uros

Yksi päivä ajeltiin Näkkälään, matkalla pysähdyttiin mäen päälle kiikaroimaan 

Taivaan yli eteni nopeasti yksinäin peto

Pikselisuurennus varmensi: muuttohaukka!

Viereisten puiden tuulihaukkapariskunta oli helpommin kuvattavissa

Tien vieren liro

Näkkälän maisemaa. Aika rospuutto-Suomea

Jänö vielä lumipuvissa

Teimme myös kymmenen kilometrin kierroksen Hetan luontokeskukselta lähtevällä polulla

Kierros piteni, kun kevättulvat täyttivät reitin

Hieno, ainutlaatuinen reissu toukokuun Lappiin. Ensimmäinen meille ja odotuksia vastaava: lintuja näimme paljon ja oli kyllä hienoa nähdä Lapin maisemat näin lumien sulaessa, puuttomina ja paljaina kesää odottamassa.