Blogiarkisto

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

#18/19  Tuusulanjärven ympäri 13.6.2019 

Arkipäivän pyöräretki, ei yhtään arkista!

Minulla oli lomapäivä käyttämättä. Käytin sen hyvin ja menimme kiertämään Tuusulanjärven. Taina oli kiertänyt saman (20-30 km ?) lenkin runsas viikkoa aiemmin ja sai innostettua minutkin samaan puuhaan. Aamulla kello 8.37 paikallisjunalla Järvenpäähän ja siitä pyörän satulaan. Helppoa ja halpaa, 11 e suunta. Matkalla kävimme pari kolme lintupaikkaa, olimme syömässä Hyrylän vanhalla upseerikerholla, vierailimme Lottamuseossa ja päivän päätteeksi kävimme kahvilla Hessun luona Heikinkadulla. Sitten Ainolassa kello 17.37 junaan ja kotiin seitsemän maissa. Hyvä pikareissu.

Järvenpään päässä poikkesimme heti lintutornille.

Kortetta ja koivuja, seassa iiriksiäkin.

Juuri mitään liikettä ei tornilla ollut, mutta ääniä sitäkin enemmän

Räksä

Uikku aalloissa

Koko kierros kulki pikkuteitä ja kevyen liikenteen väyliä pitkin

Kiurut lentelivät aktiivisesti  ihan soidinlennon tapaista - toista kierrosta jo? (Kyllä, kiurut pesivät toista kertaa kesäkuussa)

Settelin kosteikolle meni soratie maalaismaiseman läpi

Kuva kummun päältä, takana kosteikko. Kaukoputki olisi tarvittu tarkkailuun.

Sarvikalliolla maisemia katsomassa


Pensaskerttunen pensaassa, kuinkas ollakaan

Tosi hyvä lounas syötiin Kerho-ravintolassa, vanhalla Hyrylän upseerikerholla.

Lottamuseollakin poikettiin



Lottamuseon kierrokseen meni tasan tunti, kun kuuntelimme esitelmän ensin.

Ainolan pysäkillä. Kotona kello 19.



perjantai 14. kesäkuuta 2019

#17/19  Yölaulajia kuuntelemassa 9.-10.6.2019 

Ylimääräinen lomapäivä hyvin käytettynä

Tuskin kotiuduttiin Kankaanpään suunnasta kävelystä (#16 Vatula - Kunkku), kun pakkasin taas reppuja. Kävelyn takia emme päässeet Pilyn yölaulaja-kävelylle viikonloppuna - järjestettiin siis sellainen.

Rantauduimme iltapuolella Siikakankaalle tuttuun paikkaa, jossa olin muutama viikko aiemmin kuullut ja nähnyt kehrääjän. Kävimme ensin nevan laidassa ja kyllä, lajilistasta puuttunut liro siellä huuteli, näköhavaintoa ei nyt saatu. Sitten menimme Kilpilammen leiripaikalle ja laitoimme riippumatot iskuun. Se ei ollutkaan tällä kertaa ihan läpihuutojuttu, sillä tähän paikkaan ja aikaan osui tämän kesän ehdoton (tähänastinen) hyttyshuippu. Rehvastelin ennen matkaa, että en välitä hyttysistä. Nyt oli kyllä ilma sen verran täynnä aktiivista verenimijää, että joudun pyörtämään puheeni - kyllä ne häiritsivät.

Leiriytymisen jälkeen menimme tuttuun tienristeykseen kuuntelemaan kehrääjiä. Hiljaista oli, kello oli yli kymmenen, mutta vielä oli kovin valoisaa. Emme jääneet odottelemaan surinaa, vaan läksimme muihin kohteisiin. Onnistaipaleen kylällä oli merkitty kuullun ruisrääkän.  Eino Leinoa hyräillen hiivimme pellon reunaan ja kyllä vain rääh-rääh kuului kun hetken odottelimme. Muutenkin ilmassa oli laulua, kello yhtätoista käytiin ja yölaulajat olivat liikkeellä.

Onnistaipaleelta ajoimme Orivedelle. Oriveden uimarannalla kuulin paitsi useampaa viitakerttusta, myös ihan oikean pensassirkkalinnun. Heinäsirkkamainen siritys kuului kedon toisesta laidasta. Yksin sain uimarannan poluilla kulkea, Taina oli nimittäin tässä vaiheessa jäänyt autoon ja otti pienet yötorkut. Vielä kävimme yhdessä Pappilannimen suunnassa, josko viiriäinen olisi ollut puhetuulella, mutta ei ollut. Siitä suuntasimme siis takaisin Siikakankaalle, jossa olimme kello yhden maissa.

Siikakankaalla kuunneltiin siis uudestaan kehrääjää ja tällä kertaa onnisti. Paitsi kuultiin kahta eri yksilöä, niin myös näimme tumman yön linnun kolmesti. Yhtään kunnon valokuvaa ei jäänyt todisteeksi. Vielä on opeteltavaa tuossa lintukuvauksessa, varsinkin yöaikaan...jää sitten jotain ensikin vuodeksi.

Nukkumaan kello kahden aikaan ja ylös kymmeneltä. Kyllä nukuinkin sikeästi. Parasta aamussa oli tietoisuus, että arkiaamun työaikaa oli kulunut jo kaksi tuntia kun heräsin. Aamiaisen jälkeen teimme pöntön retken eli kävimme tarkistamassa parisenkymmentä tiaisen pönttöä ja neljä leppälinnun pönttöä. Yhdessä pöntössä oli vielä poikaset, toista vartioi vihainen sinitiainen ja kolmannesta lensi ulos huolestunut kirjosiepponaaras. Leppälinnun pöntöt olivat koskemattomia. Todellinen "onnistumisprosentti" saadaan selville sitten syksyn kierroksella.

Vielä kävimme lounaalla Siikajärven rannalla ja sitten olikin jo aika lähteä kotiinpäin. Mukana oli uisteluvehkeet, mutta se touhu saa odottaa ensi kerralle. Matkalla poikkesimme vielä katsomassa Onnistaipaleella Hörtsänän arboretumin kesäilmettä.

Siikaneva kesäkuussa kello 21 maissa

Tuttu leiripaikka Kilpilammien tuntumassa.

Huolestunut kirjosieppo, joku kävi pöntön tienoilla!

Metsäkirvinen latvassa, vaikea kuvattava.

Valkolehdokki Siikakankaan koivikossa.

Keltasirkku

Tiltaltin tuntee parhaiten laulusta. Ulkonäkö on kovasti pajulinnun tapainen.

Hörtsänän arboretumin opasteita

Arboretumin maisemaa

Ohdakeperhonen sipulin (laukan) kukassa

Hörtsänän poluilla.

torstai 13. kesäkuuta 2019

#16/19  Vatulasta Kunkulle kävellen 8.6.2019 

Kahdeksan tunnin rupeama helteessä, ei tunnu missään!

Iiris sanoi tässä hiljan, että kävely taitaa olla hänen lajinsa. Että olisi mukava joskus kokeilla kävellä joku vähän pitempi matka.

Haasteeseen oli vastattava. Ei muuta kuin kartta esiin ja suunnittelemaan. Sopiva matka olisi tuollainen kolmisenkymmentä kilometriä, sellainen tuntuisi jo jossain. Ja kävelyalusta saisi olla pehmeä, ei mikään asfalttitien vierusta, jossa jauhaa jalat kipeäksi. Noilla spekseillä katselin, että Kyröskoskelta Jämille olisi juuri sopiva välimatka ja kun välillä olisi enimmäkseen rauhallista harjumaastoa, niin kaikki tuntui täsmäävän. Viilasimme kuitenkin vielä hieman reittiä niin, että otimmekin Jämin lounaspaikaksi eli läksimme Vatulanharjun tienoilta Ikaalisista. Sillä tavoin matka jakaantui sopiviin 20 ja 10 km pätkiin.

Ja hyvinhän tuo meni. Helleraja rikkoontui aina 28,8 asteeseen asti, mutta suurimman osan matkaa olimme mäntymetsän puolivarjossa. Lisäksi kävi pieni tuulenvire, joten ahdistavaa ei ollut. Mielenkiintoisimmat maastot olivat alkupäässä Vatulanharjun pienillä poluilla, niillä en ollut ennen kulkenutkaan.  Nättiä oli myös hieman ennen Jämin hiihtohissiä Niiniharjun kumpuilevalla harjuosuudella.

Vettä meillä meni kahdeksan tunnin aikana vain vajaa kaksi litraa. Sen lisäksi tuli kyllä juotua ja syötyä kunnolla Jämin ilmailuopistolla. Jos lasken pitemmät tauot (noin tunnin verran) pois niin matkavauhdiksi tuli rauhallisella tahdilla hieman yli 4 kilometria tunnisssa. Joka puolen tunnin välein pidimme muutaman minuutin mittaisen juomatauon.

Minulle ei tullut rakkoa, mutta Iiris sai toisen jalkaan kantapään viereen rakon. Se tosin huomattiin vasta Kuninkaanlähteen maauimalan saunassa, joten ei haitannut itse kävelyä. Hieman saatiin muuten ukkostakin matkalla, mutta itse kuuro vain virkisti kulkijaa. Kiva reissu, ensi kerralla sitten vaikka 35 kilometria?

Lähtöpisteessä

Pitkin matkaa näimme kymmeniä ellei satoja leppälinnun pönttöjä. Suurin osa oli jo huonossa hapessa.

Vatulanharjulle

Vatulanharjun mukavaa polkumaastoa


Välillä kuljettiin Pirkanuraa pitkin

Ja välillä mentiin aukkojen laitoja

Niiniharjun maasto oli mukavemmasta päästä

Tauolla laavulla eväitä popsimassa. !5 km jo takana.

Jämillä oli autotapahtuma. Me kävelimme.

Jäde, limu ja munkki välipalaksi!


Rannekkeen arvio matkasta. Todellisuudessa hieman vähemmän, noin 30 km.

Vatula - Jämi - Kunkku




maanantai 3. kesäkuuta 2019

Touko-kesäkuun lintuja ja sieniä 

Lajilista kasvaa ja sienikoppa painaa

Laitetaan tähän muutamia valokuvia, joita ei ole aiemmin tullut "julkaistua".
Toukokuussa olemme oikeastaan ensimmäistä kertaa käyneet oikein päättäväisesti korvasienessä. Ja kun oikein jaksaa yrittää, niin joskus onnestaa. Kolme kertaa korvasienessä ja joka kerta saalista. Nyt jaksaa odotella sitten heinäkuuta ja kanttarelleja.

Muutama lintukin on nähty ja kuultu. Viime sunnuntaiaamuna Pappilan Sikosuon lintukävelyltä tuli pari uutta ääntä listaan, mustapääkerttu ja peukaloinen. Näin saatiin 130 lajia rikki tälle vuodelle. Osallistuin myös Pilyn kävelyretkelle Oriveden Pappilanniemelle kovassa tuulessa. Korvasieniretkellä nähtiin kolme kaunista käpylintua, joita olin kovasti toivonut näkevänikin. Kovin elämys taisi olla kuitenkin toukokuun lopussa, kun Siikakankaan pimentyvässä iltayössä sain paitsi kuulla myöskin nähdä - ensimmäistä kertaa - kehrääjän lennossa. Jonkinlainen rakeinen kuvakin hämärässä tallentui kameran muistiin.

Kirjosieppi kotipihan omanapuussa

Iidesjärven jätkätrio

Västis Iidesjärven rantapusikossa


Ruokokerttunen Iideksellä. Laulua piisasi.

Viherpeipponaaras

Korvasienireissulla Ylöjärvellä tavattiin sattumalta kolme käpylintua

Ja sieniäkin löytyi

Kehrääjä puun oksalla (alhaalla vasemmalla)

Ja lennossa. Takana Moskulanmäen palotorni.

Tänä vuonna on kukkinut haapa!

Laulurastas Pappilan Sikosuolla

"Mukavaa" korvasienimaastoa Juupajoella

Hakkuuaukean kaunotar, kangasperhonen

Ruskeaa kultaa!

Geometrinen haapa

Siikakankaan metsäjänis - puvun vaihto vielä kesken

Viljakkalan peltoaukean kuovi lennossa