#13/20  Taaborin tuntumassa  19.4.2020 

Retki meni metsään

Kiersimme sunnuntaiaamusta Ylöjärvellä parilla lintutornilla, Ilmarinjärvellä ja Hirvijärvellä. Enempi kaukoputkimiesten paikkoja nuo, vaikka kaukana oleva harmaasorsa jotenkin erotettiinkin.

Sen verran tuo lintutorneissa kyttääminen alkoi kyllästyttämään, että päätimme mennä syömään eväät jonnekin metsän siimekseen, missä ei olisi koronaeristyksestä pakenevia ihmisiä. Vanhasta muistista palautui mieleen Taaborinvuoren alue viitisen kilometriä Hirvijärvestä Kuruntien suuntaan. Itse vuorelle emme edes tällä kertaa ehtineet, mutta erittäin mukava kierros siitä tuli nimettömän lammen kautta Kaurisjärvi kiertäen.

Lintuhavaintoja tuli siinä sivussa mukavasti: rautiaiset olivat saapuneet muuttomatkaltaan ja nuoressa kuusikossa tuntui lähes joka latvassa visertävän kiihkeästi tuo punaruskean harmaa pikkulintu. Lammella lounasta syödessämme saimme nauttia metsäviklon lentonäytöksestä ja hieman tästä eteenpäin, hakkuualan yllä kierteli taivaan korkeuksissa etelästä pohjoiseen kaarteleva Lapin haukka, piekana. Kaurisjärven sivulammen rannalla ruokaili yksinäinen kurki ja kun jostain kuului kevään ensimmäinen laulurastaan luritus, niin siinähän oli kasassa tosi mukavan metsäretken ainekset.

Viimeinen hieno kohtaaminen tuli ihan loppumetreillä kun tien vieressä isossa haavassa näkyi komea palokärkikoiras. Seurasimme sitä etäältä ja se hävisi yhtäkkiä puun sisään, vain pyrstösulat näkyivät puun kolosta. Sitten kuului naputusta ja lastut vain lentelivät. Pesänkoverrusmeininkiä! Laitoin pesäpuun paikan gepsiin, olisi kiva palata myöhemmin kesällä katsomaan, onko perheen perustaminen onnistunut punamyssyltä.

Hirvijärven tornin vieressä visertivät keltasirkut

Hirvijärven harmaa harmaasorsa

(Pasi) Rautiainen selostaa

Lounastauolla. Ensimmäistä kertaa maa oli kuiva jopa loikoiluun

Piekana, aikuinen koiras

Kevät

Kurki havaitsi meidät jo kaukaa

Kiva pieni suolampi. Suo oli vielä jäässä ja kantoi kulkijaa.

Kaurisjärven pohjoispäässä oli hienoa sekametsää ja vanhaa kuusikkoakin

Punapää

Lastu suussa

Lastuja oli maassa ainakin viiden metrin säteellä pesäpuusta

Olimme jo aavistelleet palokärjen reviiriä, sillä alueen jokaisessa muurahaiskeossa oli jälkiä linnun ruokailuista