#30/17 Väärällä puolella Siikanevaa 10.9

Pyöräretki Siikakankaalle

Viikonloppu oli sateinen, mutta sunnuntaina aamupäivällä sateen piti tauota. Pakkasin pyörän auton perään ja ajoin länsipuolelle Siikanevaa, Teiskon kautta Jäminkipohjaan menevää tietä pitkin.

Kun erkanin parkista sateli yhä. Ensimmäiseksi hyppäsin satulasta Ruottaniityn kohdalla, sillä olin kuullut että siellä olisi iso lähteikkö. Vettä tulikin monista eri paikoista pitkin märkää rinnettä. Pompin mättäältä toiselle ja lopulta astuin suoraan polvia myöten mutaan. Tunsin kuinka musta kuravesi valui saappaan sisään. Eipä ollut siis huolta enää loppumatkasta jalkojen pysymisestä kuivana.

Pyörä lähtövalmiudessa

Ajo sallittu luvalla - polkypyörällä luvatta.

Vettä ja kuraa saappaassa.

Könysin litisevine saappaineni taas pyörän selkään ja aloin polkea pitkin hiekkateitä. Maasto oli aika lailla sellaista mitä olin kuvitellutkin, aika yksitotista tasaikäistä mäntykangasta. Poljin Viinikan talon ohitse, vanha päärakennus todisti, että näitä seutuja oli asuttu jo kauan sitten. Sarajärven kohdalle tullessani huomion kiinnitti oikealta, suon takaa pilkottava harmaa rakennus. Mikähän tuo on, kun ei kartassa mitään näkynyt...? Kapusin pienelle tutkimusmatkalle. Jo pyöräparkin kohdalla näkyi kaluttuja hirvekalloja ja muita luita. Suon keskelle nouseva tönö paljastui kertaluokkaa varustelluimmaksi ampumakopiksi. Tulisija oli jopa muurattu tiilistä ja laverikin löytyi. Sotkuinen paikka, pian pois täältä.

Mikä siellä kurkistaa

"Ampumakoppi"

Kävin katsastamassa samalla pysähdyksellä Sarajärven (aika tavallinen pikkujärvi vailla kohokohtia) ja jatkoin Lapinjärville. Ennen Lapinjärviä talutin polkua pitkin kun melkein astuin luukasaan. Puussa oli vieressä köytettynä riistakamera; joku piti paikalla haaskaa. En hymyillyt kameralle.
Lapinjörvien pikku lammen kaislikosta lähti ilmoille kymmenkunta heinäsorsaa, ihan kaikki sorsalinnut eivät siis olleet lähteneet metsästystä pakoon etelään. Istahdin lammen rannalle ja söin kiireettä eväitä.

Sarajärven sarat

Haaska ja kamera

Lapinjärvi, lampi oikeastaan

Sopat lusikoituani päätin vielä käydä katsomassa miltä Siikaneva näyttää täältä Siikankankaan puolelta katsottuna. Pyöräilin pitkin viivasuoraa tietä ja pätkähdin lopulta suon laitaan. Iso ja komea suo se oli täältäkin katsottuna. Jaarikanmaa näkyi kaukana nevan toiselta puolen. Talvellahan tänne oli tullut parikin kertaa hiihdettyä tai käveltyä, edellisen kerran ihan vuoden alussa, silloin tosin lumitilanteesta johtuen jalkamiehenä.

Retken päätarkoitus oli nyt suoritettu, eväät syöty ja Siikaneva nähty. Pyöräilin pienen kiertotien kautta autolle ja suuntasin takaisin sivilisaation pariin, sukat edelleen märkinä, mutta nyt jo mukavan lämpiminä. Eikun sukkapyykille!

Kangastie

Kyltti vuodelta 1977

Jaarikanmaa nevan toisella puolella

Joutsenlammet ilman joutsenia

Pilvet siikanevan yllä

Siikakankaan kierros