#3/17 Jäätynyt reservaatti Isosuo 21.1.

Yksi lähialueiden kansallipuistoista oli jäänyt minulta kokonaan kokematta ja Tainakin oli vieraillut Puurijärvi-Isosuon kansallipuistossa kauan sitten ja sulan maan aikaan. Nyt kun suot ovat jo tukevasti jäässä, mutta lumi antaa (valitettavasti) odottaa itseään, oli mainio aika lähteä tutustumaan puistoon tunnin ajomatkan päähän. Alueellahan on sulan maan aikaan rajoituksia, Isosuolla ei saa käydä huhtikuun ensimmäisen päivän jälkeen ja tuskin siellä helppoa olisi liikkuakaan, sen verran vetiseltä kartta näyttää.

Kurvasimme Isosuon parkkipaikalle vähän ennen puolta päivää. Yksi auto parkissa, ei siis ruuhkaa vaikka päivä oli tämän vuoden hienoin talvipäivä. Ensin kävimme katsomassa Puurijärven puolen lintutornin, sitten kävelimme pitkospuita pitkin toiselle, Isosuon laidassa olevalle lintutornille.

Isosuo alueen oikea puoli. Yläpuolella Puurijärvi.

Puurijärvi, lintuparatiisi hiljaisena. Ei erityisen houkutteleva näin talvella.

Opastaulu, jossa maiseman muutos viimeisen 10v. ajalta, veden pinta noussut n.1m.

Aurinko!

Isosuon lintutorni

Isosuon reunat kasvoivat kitukasvuista mäntyä, keskellä oli tasaisempaa, helppokulkuista jäätynyttä suota. Eläinten jälkiä oli aika paljonkin, lähinnä ketun ja jäniksen. Yksi toinenkin kulkija nähtiin suolla, yksinäinen reppumies.

Välissä söimme eväät, sitten kävelimme suon toiselle laidalle katsomaan Kokemäenjokea. Joki oli jäässä mutta emme uskaltautuneet jäälle. Joimme kahvit joen rannalla auringonpaisteessa. Autolle palasimme vielä pitkostettua polkua pitkin. Reilu 9 km ja 4 tuntia taukoineen reissuun meni.

Linnuston puolesta alue on mitä ilmeisin aarre keväisin ja kesäisin. Mukava päiväretki tuosta tuli nin talvellakin.

Kokemäenjoen ranta, majava täälläkin ollut puuhissaan