#27 Kurussa kulussa 26.-27.09.2020

Riuttaskorvessa ja Karjulankoskella yötä

26.09 lauantai

Viikonloppuna oli ajankohtaansa nähden lämmin sää. Läksimme lauantain kotitöiden jälkeen maastoon. Riuttaskorven parkkipaikalla näkyi vain yksi auto, joten yöpaikka löytyisi siis helpommin kuin monesta muusta tänä aikana kovasti kansoitetusta paikasta. Ajattelimme yöpyä Riuttaskorven Haukijärvellä, mutta kun sieltä näkyi lähestyttäessä valoa, niin käännyimme kannoillamme. Josko oman yöpaikan kuitenkin löytäisi...

Suutarilankosken laavu on yksi lempipaikoista Pirkanmaalla. Solisevan joen (puron) ääni on aina mukava tausta leiripuuhille. Laitoimme leirin pystyyn pimeässä ja painuimme nukkumaan. Pieni nuotio jakoi vielä

valoaan meidän jo nukkuessa.

27.09 sunnuntai

Aamiainen, leiri selkään ja patikoimaan. Seurasimme syksynkeltaiseen pukeutunutta jokivartta Suutarilankoskelta pohjoiseen. Löytyi ihmisen tekemä polkukin, joku muukin oli kulkenut aiemmin puronvartta. Se olikin kaunis, rauhallinen syksyinen jokivarsi. 

Heittelin jigiä ja sain pienen pienen nokkahuilun, haukinuoren. Taina etsi sieniä ja sai paremman saaliin. Ennenkuin joki yhtyi Kalliojärveen siirryimme tielle ja tietä pitkin Haukijärven Haukkakalliolle. 

Viskoin matkalla jigiä Haukijärveen, tuloksetta. Taina taisi kutoa ja ottaa aurinkoa. Haukijärven lintutornia ei enää ollut, se on nyt purettu huonokuntoisena. Ei se kyllä erityisen hyvään paikkaan ollut rakennettukaan, ainakaan lintujentarkkailutarkoituksessa. Haukijärvellä oli hiljaista. Taina kokkasi lounasta ja minä oikaisin tukin päälle, nukahdinkin. Paikalle tupsahti pariskunta, herättivät minut. 

Suutarilankosken laavulla aamutoimissa

"Koski"

Kalliojärvenoja, takana Myllylammi

Kalliojärvenoja

Iso kärpässieni

Haukkajärven kalliot

Kun lounas oli hoidettu ajattelimme vielä vaihtaa maisemaa. Olin jo pitkään katsellut kartalla Kurun keskustan tuntumassa, tai no  muutaman kilometrin päästä keskustasta sijaitsevaa Karjulankoskea ja sen varrella sijaitsevaa koskea. Siitä saataisiin sopiva lisälenkki päivän paluumatkalle.

Koskenvarsi osoittautuikin mitä mukavimmaksi maisemaksi. Paikoin jyrkkäreunainen, metsäinen ja syksyn ruskassa kauniskin jokivarsi. Laavun ympäristö oli enempi taimikkoa, mutta laavu itsessään kävisi hyvin vaikka yöpaikaksi matkan varrelle ja luultavasti enempi päiväretkeläisten kohde. Tuostaha olisi vain päivämatka Helevetinjärven (rauhallisiin) eteläosiin. Laitetaanpa ohjelmalistalle.

Alajuoksun voimalaitoksesta oli joku tehnyt kesäpaikan!

Polku laavulle lähti padon vierestä

Ruskaa

Päivän toinen nokkahuilu!

Tainan saalis

Olipa paljon puolukoita!

Laavu vastarannalla

Vihervarpunen