#27/19  Huidankeitaan yö 31.8-1.9.2019 

Yö ulkona, pää pilvissä

Lauantaina 31.8 oli "Nuku yö ulkona"-päivä. Se ei ollut syynä siihen, että teimme työtä käskettyä vaan yksinkertaisesti halu nähdä sumuisella suolla kurkia aamuauringossa.

Tällä kertaa näky ei sitten toteutunutkaan, mutta muutenhan reissu oli ensiluokkainen.

Kävimme Kankaanpään mummolassa  lauantaina päivällä ja sen jälkeen, iltakuuden aikaan suuntasimme reilun puolen tunnin ajomatkan päähän, Honkajoen Huidankeitaalle. Tuttu paikka jo vuosien takaa ja edelleen yksi ehdottomia lempipaikkoja. Suunnitelmana oli yksinkertaisesti vain yöpyä suon laitaan ja katsella aamun valoja.

Huidankeitaan kartta.

Matkaa P-paikalta suon laidan lintutornille oli vain 800 metri, mutta se tuntui huomattavasti pidemmältä. Nimittäin meillä oli yli-innokkaita ihailijoita. Hirvikärpäsiä oli ollut jo pari viikkoa sitten muutama, ja viikko sitten jokunen enemmän, mutta nyt ilma oli kiusallisen sakeana siivekkäitä. Suoriuduimme matkasta pikavauhtia.

Itse suolla sitten jo helpotti. Lintutornillakaan ei niitä näkynyt alkuhätistelyn jälkeen. Jätimme rinkat tornille ja teimme pienen kierroksen suolla lahoneilla pitkospuilla. Lintuhavaintojakin saatiin. Telkkiä ja heinsorsia lennähteli välillä lammikoilta lentoon ja nähtiimpä oikein komea, noin 40-päinen hanhiparvikin lennossa. Hanhet laskeutuivat kaakattaen jonnekin etäämmälle, eivät olleet vielä muuttomatkalla. Jossain kaukana, silmien tavoittamattomissa lenteli tunnistamaton haukkakin. Erikoisin havainto oli kuitenkin lähilammessa uiskenteleva yksinäinen vesilintu, joka paljastui lähemmässä tarkastelussa mustakurkku-uikuksi.  Toinen kerta linnun kanssa tänä vuonna, aiempi kohtaaminen oli heinäkuussa Yyterissä. Silloin pääsimme uimaankin samaan lampeen Yyterin leirintäalueella.

Polku tornille vie koivupökkelöitä kasvavan kosteikon kautta

Maisema tornista enteilee jo syksyä, vaikka puut vielä vihreänä ovatkin

Huidankeitan komeita allikoita

Vielä tunnistamattoman linnun sulkia suolla, kenties joku lokki?

Metsähanhia

Mustakurkku-uikku ilta-auringossa

38 metsähanhea

Vanhan lintutornin jäännökset syvemmällä suolla

Ilta alkoi pimentymään ja teimme päätöksen leiripaikasta: tänään nukuttaisiin arjen yläpuolella, huipulla. Lintutornin ylätasanteelta löytyi sopiva paikka, johon sai juuri mahtumaan kaksi riippumattoa rinnakkain. Ähelsin matot paikoilleen pimentyvässä illassa. Viritin päälle hieman suojaa tarpista, jos vaikka yö olisi kovin kostea.

Lintutorni ilta-auringossa

Taina savannilla? 

Ensimmäinen vuode sijattuna

Aamu valkeni, muttei sumuisena. Kurkiakaan ei näkynyt. Otin muutaman kuvan auringon noustessa ja painuin takaisin köllöttelemään vielä ylli tunniksi. Kun sitten nousimme päivä oli jo valjennut, tosin harmaan sävyissä. Kokosimme leirin, söimme tuorepuurot ja teimme vielä lenkin suolla, nyt hieman kauemmas lampien labyrintissä kuin eilen. On kyllä hieno paikka tämä keidassuo. Täytyy tulla vielä paremmalla (=pidemmällä) ajalla takaisin. Hanhilaumakin näkyi taas.

Aamu aukesi melkein sumuttomana

Aamun valoja

Sama maisema aamu-unien jälkeen

Telkkä lennossa

Kun kävelimme takaisin autolle, hirvikärpäsmyrsky oli laantunut eilisestä. Ihan vain muutama yksittäinen siivekäs lensi niskaan. Olimme ilmeisesti "puhdistaneet" eilisellä kävelyllä polun kärpäsistä, nehän eivät raukat tunnetusti osaa lentää montaakaan metriä.

Parkkipaikalla ihailimme vielä palokärkipariskuntaa ennen kuin kaarsimme pois kohti Jämijärven pappalaa.

Palokärki puussa

Palokärki ilmassa