Blogiarkisto

maanantai 27. tammikuuta 2020

Kirjosiipikäpylinnut, Mältinranta 27.1.2020 

Kerrankin tuuria bongauksessa

Bongaus tarkoittaa siis että käydään varta vasten katsomassa lintua, jonka joku toinen on nähnyt ensin ja ilmoittanut yleiseen tietoisuuteen. Mihinkään pitkälle en ole (yleensä) halunnut lähteä bongailemaan, mutta kun tiiran mukaan kirjosiipikäpylinnut olivat jo useimman päivää olleet paikallisia pienen kävelymatkan päässä työpaikalta, niin olihan tuolla piipahdettava.

Kerrankin kävi tuuri, kävelin ruokatunnilla muutaman minuutin ja linnut olivat paikalla ja näkösällä ja kaiken lisäksi laskeutuneet suhteellisen alaskin. Tuore lumi antoi mukavaa valoa pilviseen päivään ja vanha japaninlehtikuusi oli koristeellinen tausta. Hyvät kuvat tulivat tästä suhteellisen harvinaisesta ja ennenkaikkea kuvauksellisen värikkäästä linnusta. Kirkkaimman punainen on vanha koiras, osin punainen nuori koiras ja kaksi muuta, kellertävänvihreänkirjavaa oli naarasta.

Nuori koiras


Vanha koiras

Naaras

lauantai 25. tammikuuta 2020

#3/20  Helmipöllölle asunto, Siikaneva 25.1.2020 

Pönttö valmiiksi kevättalvea varten. Käpylintujen pidot.

Mikko oli tehnyt helmipöllölle asunnon, mutta se jäi aikanaan muiden hommien takia laittamatta puuhun. Ongelmana oli myös pöntön kiinnittäminen tarpeeksi ylös, suositus on 3 metristä ylöspäin. Kämpän ympäristöön eli tikkaiden kantomatkan päähän pönttöä ei voi laittaa. Jos ja kun viirupöllö asettuisi omaan pönttöönsä kämpän takametsään, niin toista pöllöä ei reviirille mahtuisi. Sopiva elinympäristö, eli vanha kuusimetsä oli siis hakusessa, samoin konsti nostaa pönttö puuhun.

Kysymys tuli puheeksi Arin kanssa ja tämä oma-aloitteisesti tarjosi lainaksi jenkkien ihmekeksintöä, reppuun laitettavaa tikapuusysteemiä. Ei kuin kokeilemaan.

Sain Hannun ja Toven avustuksella kannettua tikkaat, pöntön ja vetoköyden yms varusteet tuttuun kuusikkoon Siikanevan "oikoladun" varteen. Matkalla pusikosta pölähti lentoon pyy. Sitten vain virittelemään hökötystä puuhun ja kyllä vain, tikkaathan niistä syntyi. Pönttö vedettiin köydellä ylös ja kiinni puuhun narulla ja rautalangalla (paikka: Helmipöllön pöntön paikka N 61°43.409, E 024°11.747 )

Juhlistimme onnistunutta asennusta vielä maastolenkillä, Hannu ja Tove kiersivät Rutajärven kautta Isosaareen ja onnistuivat näkemään kaksi metsoa matkalla. Itse kieppasin autolla kämpän kautta täpötäydelle Siikanevan parkkipaikalle ja kävelin Siikakankaalle katsastamaan loput, aikaisemmalla reissulla tyhjentämättä jääneet leppälinnun pöntöt. Yhdestä viidestä löytyi pesintä, kokonaissaldo oli siis viime vuoden pesinnöistä 3/10.

Lopuksi vielä kuvailin pitkän aikaa pikkukäpylintuja. Kymmenen linnun parvi ruokaili hartaasti kuusen latvan kävyillä. Valokuvat tulivat siis vähän kaukaa otetuiksi, mutta kyllä noista lajin tunnistaa. Käpylintujen ääntä oli kuulunut jo päivän aluksi helmipöllön pöntön luona, mutta nyt ne olivat sopivasti näytillä.


Tikkaat lepoasennossa
...ja käytössä







Suolla ei juurikaan lunta enää ollut.

Pesitty leppälinnun pönttö


Kuusi käpylintua touhussa










Käylintujen apetta. Syömatapa sellainen, että halkaisee kävyn suomut nokallaan

Helmipöllön pöntön paikka N 61°43.409, E 024°11.747