Blogiarkisto

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

 

#32 Taivalkunta 21.11. ja #33 Äimälä 22.11.2020

Hienoja metsiä Nokialla ja Pälkäneellä

Taivalkunta

Viikonloppuna saimme tuplakävelyt: lauantaina kiersimme Nokia Taivalkunnan takametsässä ja sunnuntaina olikin sitten vuorossa oikein huippukohde, Pälkäneen Äimälä.

Taivalkunnassa kiersimme vaihtelevissa mäkisissä maisemissa pitkähkön rengasreitin. Hienoin kohta tuolla on siinä golfkentän tien päästä lähtevän polun varrella,  kallioiden ympäröivä lehtomainen lehtolaakso. Paljon kaatuneita puita ja paljon erilaista sekametsää. Eräänlainen ennätys oli että näimme reissullamme peräti neljä kertaa pyitä! Hyvin tuntuvat noissa maisemissa viihtyvän.
Ufoja? Taivalkunnan metsissä liikkuu paljon hevosia...




Solassa


Pyy

Kunnon koivupahka!





Äimälä

Äimälästä sain vinkin Koistisilta, kuulemma oikein hieno historiallinen miljöö ja tuntumassa vielä UPM:n laavukin, tosin nykyään huoltamaton. Yllätys olikin sitä suurempi kun läksimme nousemaan mäen suojeltua sivua ja rinnemetsä paljastuikin (Pirkanmaan oloissa) harvinaisen hienoksi rinnelehdoksi. Siellä kasvoivat sulassa sovussa satavuotiaita kuusia, yksittäisiä honkia ja kaikenlaisia lehtipuita. Rinteen lähteet ja pikkupurot yhdessä Mallasveden vesimassojen lämmön kanssa loivat otolliset olosuhteet jopa pähkinäpensaalle ja tammelle. Kaikenlaisia sieniä ja kääpiä tietty maapuissa ja lahoissa tikkapuissa.
Tosi hieno metsä, tänne kannattaa tulla uudestaan keväällä sinivuokkojen aikaan!

Äimälän upeata kulttuurimaisemaa

Mikä lie sieni?

Ainakin palokärki viihtyy metsässä. Käpytikan lisäksi muita tikkoja ei nyt näkynyt.

Pähkinäpuiden seuralaisia

Kanttarelli sinivuokkojen kaverina

Mänty, kuusi ja koivu. Sekametsää

Pähkinäpuupensas

Polkua parhaimillaan!

Tämäkin haavan sieni jäi arvoitukseksi


Karttaankin merkitty lähde


"Koivukanttarelleja"

UPM:n huoltamaton, mutta siisti laavu. Omat puut mukaan (tien vieressähän tuo on)

Mukuramänty



Mikä lie lötjäkesieni?

Tammenlehtiä oli maastossa siellä täällä

Kanttarellien satokausi on pitkä

Tämän pensaan nimi on vielä selvittämättä





maanantai 30. marraskuuta 2020

 

#31 Teerisuon ympäri 15.11.2020

Yllättävänkin kivaa lähiluontoa

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs...ja pääasiassa olenkin kiertänyt Tampereen lähiseutuja retkillä. Suuntana on useimmiten ollut pohjoinen, niin nytkin, kun ajelin vajaan puolisen tuntia Aitolahden (vai onko Kangasalan puolta?) Teerisuon tuntumaan. Tuolla on oltu parikin kertaa teeren soitimella, mutta nyt ajattelin kiertää suon metsiä myöten. Kartan mukaan nimittäin länsipuolella oli isoja avokalliota, jotka ovat aina viehättäneet kävelymaastona.

Teinkin hyvän marraslenkin ja sain nauttia yllättävänkin kivasta lähiluonnosta. Alkumatkasta, pienen puronotkelman tienoilla oli komeaa sammalkuusikkoa ja itse avokalliokin oli kivaa. Puolessavälin piipahdin pienen metsälammen rannalla. Siellä oli joku pitänyt pressulaavussa majaa. Siinä olisi nuotiopaikka jo tehtynä, jos joskus tarvitsisi. 

Oli matkalla tosi mukava kohtaaminenkin, kun pelästytin matkaan ison, komeasarvisen ja valkokinttuisen hirven. Vaikka tienvarsilla noita saattaa nähdä, niin metsässä kyllä harvemmin, tuskin kerran vuoteen. Ellei sitten alkaisi opetella kutsuhuutoa, niihin ne kuulemma reagoivat...


Sammalkuusikossa oli tietty muutama suppilovahverokin

Tikkoja näkyi matkalla useampiakin


Mukavan kallioista maastoa

Ahvenlammi, nimensä veroinen?

Rytölaavu