#22/19 Majavia vailla Isojärvellä 10.-11.7.2019
Kaakkuritkin kadoksissa
Muutama "irtonainen" lomapäivä työpäivien välissä, päätin piipahtaa Isojärvellä majavia kuvaamassa. Lortikan lampi oli kuitenkin majavista vapaa, vaikka kävin siellä pariinkin otteeseen kuikuilemassa. Tiedä sitten olivatko levossa pesässänsä vaiko jo siirtyneet toiselle järvelle. Täsmälleen vuosi sittenhän saimme todistaa paikalla, kun majavaemo imetti poikastaan rannalla ja kolme eri majavaa uiskenteli muina majavina lammen pinnalla. Lortikassakaan ei ollut vuokralaisia, joten siitä ei ainakaan ollut esiintyminen kiinni.Kiertelin siellä täällä ja aika paljon polkujen ulkopuolella. Välillä löytyi mukavaa kallionseljännettä kulkea. Hiki tuli ja hyttyset tykkäsivät.Yöpaikka löytyi viime vuoden tapaan maisemapaikasta kallion päältä.
Lintuhavainnot olivat nyt vuoden ajankohtaan tyypillisesti enimmäkseen ääniä. Menomatkalla autoteillä näkyi pyy poikineen. Tiltaltti tuntui olevana ainoa ponnekkaasti ääntelevä lintu. Kuului tietty tiaisten ääniä, västäräkki pomppi kosteikossa, kyyhky kujersi muutaman kerran. Käpytikan ääni kuului, mutta kaivattu pohjantikka jäi nyt näkemättä. Kävin oikein tarkoituksella tutussa tikkakuusikossa katsomassa, mutta ei tärpännyt. Eniten ihmetytti kuitenkin kaakkurit: Isojärvihn on ollut yleensä ns. varma tapaus, viime vuonna lintuja oli pareittain ainakin kolmessa lammessa, nyt en nähnyt ensimmäistäkään. Missä kaakkurit? Havaintojen kohokohta oli hippiäisenalku, jonka ehdin juuri ja juuri kuvaamaan, vikkelä ja vaikeasti tavoiteltava lintu.
 |
| Ensimmäinen poikkeama tieltä, kohti Vuoriaista. Vanha metsäura löytyi sattumalta. |
 |
| Punarinta naksutteli varoitusääntään pusikossa. |
 |
| Kaakkikallion mukavaa jäkälätietä |
 |
| Kämmekät olivat laajalti kukassa |
 |
| Tavipoikue hepolammessa |
 |
| Lortikan pienempi lampi ilta-auringossa |
 |
| Kävin katsastamassa Sammakkolammenkin, mutta en jäänyt rannalle yöksi. |
 |
| Maisemapaikassa |
 |
| Hepolammen majavien patoamaa tulva-aluetta |
 |
| Hippiäisenalku kauniinkeltaisine siipilaikkuineen. Päälaki oli vielä vailla tunnusomaista keltaista otsatäplää. |
 |
| Reittiä, joka tuli osin käveltyä kahteenkin kertaan. Punaisilla pilkuille menin polkujen ulkopuolella. |
