Lisää lintuja 29.3, 30.3. ja 31.3.2019
Kevään ensimmäiset kottaraiset ja räkätti ja muita siivekkäitä, eläviä ja kuolleita
Perjantai enteili kevättä. Ehdimme töiden jälkeen tehdä pienen pyörälenkin, Iidesjärven rantaan, sitten lintutornille ja pieni kiekka vielä Hatanpään puiston rantaa. Riemukas löytö oli tiukan ponnekkaasti kommentoiva kottarainen, joka oli palannut vakiopaikalleen. Vuodesta toiseen Iidesrannan vanhat tervalepät koloineen vetävät puoleensa. Vielä oli kottis yksin, mutta haku oli päällä...
 |
| Vakiopaikalla! |
 |
| On se nätti lintu! |
Ehdimme iltavaloille Hatanpään rantaan. Jään reunalle kokoontuvat harmaalokit pitivät kunnon mekastusta. Välillä parvi nousi appelsiininoranssille taivaalle kiertelemään ja palasivat sitten lepäilemään. Valokuvauksellinen maisema!
 |
| Nokian puolen rannat ja harmaalokit ilmassa |
Lauantaina kello oli soimassa kuudelta. Kevään päämuuttopäiviä, etukäteen arvioiden. Totuus ei sitten ollutkaan niin huikaiseva, suurimmat hanhimassat välttelivät meitä, mutta muuten kaikkea kivaa aamuretkeen mahtui. Kotipihan isossa koivussa, siinä jäljelle jääneessä puuhaili aktiivinen oravapari. Toinen näytti järsivän oikein urakalla koivun oksaa, en tiennyt että ne niinkin tekevät.
 |
| Rouskis rouskis kelpaa koivunoksa. |
Nokian Taivalkunnan peltoaukeille saavuimme joskun ennen puoli kahdeksaa. Ilma olikin täynnänsä lintujen ääniä. Tuntui kuin joka puolella olisi sirkuttanut kiurujen konsertti ja kyllähän niitä paikalla olikin aika joukko, itsekin näimme parinkymmenen yksilön parven saapuvan paikalle. Kiuru on kyllä hankala kuvattava, pieni ja korkealla lentävä.
 |
| Kiurupari lennossa |
Töyhtöhyypätkin esittivät lentonäytöksiään; se on kuulemma ainoa lintu joka pystyy tekemään niin kulmikkaita, 90 asteen käännöksiä lennossa, että pystyy eksyttämään jopa muuttohaukan tapaisen lentotaiturin. Töyhtöhyyppiä oli runsaasti. Etäisemmällä pellolla taisi olla ainakin 30 töyhtöhyypän parvi.
Vesilintuja oli paikalla muutamia, isokoskelopariskunta, parisenkymmentä telkkää ja uivelot, jotka kuitenkin jäivät meiltä huomaamatta. Pikkulinnuista kuuntelimme, olisiko pajusirkku löytynyt, mutta löytyikin vain keltasirkkuja.
 |
| Töyhtöhyppien temppuja |
 |
| Alasenlahden telkät |
 |
| Kevään ensimmäiset merimetsot |
 |
| Töyhtöhyypät. Selkäpuolelta linnut ovat tummia lukuunottamatta pyrstön valkoista vyötä. |
 |
| Keltasirkku |
Lauantai-iltapäivällä kävimme saunomassa Tapion mökillä Siuron Kauniaisten takana. Matkalla pysähdyimme kiikaroimassa samalla pellolla, jossa näin viikko sitten joutsenia ja merihanhia. Samat lajit olivat nytkin paikalla, mutta mukana oli myös muutama kanadalainen ja vieläpä pari metsähanhea, uusi laji meille. Tarkempi alalaji näillä on tundrametsähanhi.
 |
| Metsähanhi oniso lintu, mutta ei lähellekään laulujoutsenta |
 |
| Kuvassa alhaalla jykevänokkainen, harmaampi merihanhi vaaleanpunaisine jalkoineen ja sironokkaisempi metsähanhi. |
 |
| Pari kanadalaista. |
Kun tulimme kymmenen aikaan illalla kotiin, huomasin portin pielessä höyheniä. Lisää löytyi kuistin kulmauksesta ja loppujen lopuksi sunnuntaina sitten pulun raatokin. Haukka oli käynyt aterialla meidän poissa ollessamme!
 |
| Kesykyyhky kynittynä |
Sunnuntai aamupäivällä kävin auttamassa Ilkkaa astianpesukoneen nostossa Pirkkalassa. Kurvasin sitten sen jälkeen lähistölle Pappilan rantaan. En ollut ennen lintutornilla käynytkään. Hiljainen oli jäinen Pyhäjärvi. Sympaattinen oli kuitenkin miljöö, täällä on vamaan hyvin pikkulintuja keväämmällä. Tuulihaukan pesäkin näkyi ladon päädyssä. Ilahduttavaa oli taas nähdä kottaraisia, nyt neljän linnun parvi vanhoissa lehtipuissa.
 |
| Kottarainen |
Kotimatkalla poikkesin vielä Hatanpäällä. Viherpeipot ryystivät puiden latvoissa kuin viimeistä päivää. Sillan pielen sulassa kolme kanadanhanhea lämmitteli jään reunalla sorsien seurassa. Tuuli oli kova ja kylmä.
 |
| Käpytikka Hatanpään puistossa |
 |
| Hanhet ja sorsat |
 |
| Hyvä tasapainoaisti! |
 |
| Viherpeippoja oli joka puun latvassa |
 |
| Vuoden ensimmäinen räkättirastas |
