Blogiarkisto

torstai 21. maaliskuuta 2019

#9/19  Taas Siikanevalla 15.-17.3.2019

Isolla remmillä liikenteessä.Vetistä keliä ja linnunpönttöjä


Sain Akin porukan innostettua tulemaan Mikon ja meidän vieraaksi PLP:n kämpille. Sanoin, että kyllä pikkupojat kämpillä viihtyvät ja hiihtomaastot ovat hyvässä kuosissa. Loppujen lopuksi meitä olikin isompi kööri, Taina ja minä, Aki ja pojat eli Touko ja Veikka ja Akin appiukko Tuomo (jonka Hawutelttaa lainasimme tammikuun retkelle) ja tietty vielä Mikko ja poikansa Otso. Mutta onhan kämpillä isompiakin porukoita nähty, raavaita tukkijätkiä laverit täynnä, joten hyvin mekin mahduimme!

Paikalle saavuttiin perjantaina seitsemän maissa. Tällä kertaa lämmitettiin poikkeuksellisesti niin pieni kuin iso huone ja kaupan päälle vielä keittiö. Ihan mukavasti se lämpö nousikin sisällä tulisijojen voimalla, olihan ulkona leutoa, nollakeli tai jopa vähän lämpöasteita. Perjantai ilta sujahti nopeasti kuulumisia vaihdettaessa. Nukkumaan painuttiin ennen puolta yötä.

Lauantai-aamu valkeni harmaana. Lintuja se ei haitannut, piha oli tuttuun tapaan täynnä elämää. Harmaapäätikkakin oli vieraskorea ja näyttäytyi kun söimme aamiaista. Tai oikeastaan tikkoja oli peräti kaksi. Päivän ohjelmassa oli minun ja Tainan osalta leppälintujen asuntotilanteen parantaminen. Pakkasimme ahkion ja repun täyteen tuliteriä pönttöjä, jotka Mikko ja minä olimme tehneet viikolla. Muu retkikunta ehti edelle, he painuivat nevan nuotiopaikan kalliolle laskettelemaan ja nuotiolla eväitä lämmittelemään.

Aamaisella

Pöntöt odottelemassa matkaansa

Kämpän pihan kuusesta oli tipahtanut alas oravan pallomainen sammalpesä.


Teimme useamman tunnin lenkin Näräkistönmaalla, jossa maasto oli leppikselle sopivaa, valoisaa männikköä. Pöntöt löysivät paikkansa, ripottelimme ne non sadan metrin välein puihin.Merkitsin pönttöjen paikat gepsiin. Tarkistuskierros tehdään sitten joskus touko-kesäkuussa. Toivottavasti leppälinnut a) löytävät uudet kotinsa b) kelpuuttavat nämä, ehkä liiankin tuliterät rakennelmat.

Tällainen sää tällä kertaa

Kämpältä löytynyt vanha armeijan ahkio tuli tarpeeseen

Tervetuloa linnut!

Metson (?) hakomänty

Märkää.. tuntuu toinen ajattelevan

Olipa kankaalla naavainen kuusi!


Nevan tutkimuslaitteistot oli uusittu tänä vuonna. Nyt valkoisena aikana nuo maastoutuvat hyvin, kesällä on toisin. Tosin vanhat olivat vielä aika lailla karumman näköisiä. Ja hyvällä asiallahan nuo ovat, tutkivat suota ja ilmastonmuutosta.

uusi laitteisto

Sumua ja tihkua...
Kun tulimme tuvalle, muut olivat jos siellä kuivattelemassa kamppeitaan. Ei nyt ehkä ihan maailman kaunein sää ollut, mutta tuvan suojissa oli lämmintä ja mukavaa. Todella harvoin on tullut oltua valoisan aikana kämpillä. Yleensä tulemme aina tuvalle vasta kun ilta on jo pimenemässä. Nyt jäi aikaa pihapiirissä  puuhailuun. Lapsilla olisisällä hyvät Carcassone-pelit käynnissä. Itse tutustuin pihan pönttöihin ja samalla puhdistin ne uusia asukkaita varten. Hyvin olivat asunnot kelvanneet, melkein kaikissa oli pesitty. Pari männikön leppälinnun pönttöä oli kuitenkin tyhjiä, eikä puukiipijöiden pöntöissäkään ollut merkkejä pesinnästä.

Hömis ruokinnalla

Puhdistushommissa

Tali- tai sinitiaisen muna, ovat aika samannäköisiä, koosta voisi kai erottaa.

Tallensin pihan pöntöt. Pari listaamatontakin huomasin jälkeenpäin.

Peliluola
Illalla lämmitimme saunan. Yöksi ripustin itselleni puiden väliin oman, yksityisen asunnon. Tuli samalla maaliskuun yökin "suoritettua".

Sunnuntaina olikin enää jäljellä kämpän perusteellinen siivous. Kaikki kunnossa ensi kertaa varten!

Veikka testasi riipparin.


Remmi koossa

Leppälintujen pönttöjen koordinaatit

...ja sama kartalla. Näräkistönmaa miinoitettu!



maanantai 18. maaliskuuta 2019

#8/19  Siikanevalla aurinkoa ja tuiskua 10.3.2019

Hankikannolla sujuttelemassa


Taina sanoi lauantaina, että haluaa ulkoilemaan sunnuntaina. Olisi muuten mennyt koko viikonloppu työn merkeissä, ei hyvä. Läksimme Siikanevalle hiihtelemään.

Koska tiesimme, että Siikanevan parkkipaikan risteys olisi ahdistavan täynnä autoja, ajoimme ihan uuteen paikkaan, Siikakankaan hiekkamonttujen taakse ja sujuttelimme sieltä metsiä pitkin Kilpilammin juotille. Ja kelihän oli varmaan talven lentävin, Taina paineli kaukana edessä normisuksillaan luistellen, itse tulin perässä tunturisuksilla rauhallisempaan tahtiin. Kiersimme viimevuotiseen tapaan Jaarikanmaan takakautta, nyt jo tuttua reittiä myöten painanteita ja pikku suolaaksoa seuraten. Pidimme evästauon kalasääksen saaren vieressä, paikassa jossa olimme viime syksyn pimeillä yötäkin.

Sää oli todella vaihteleva, välillä tuiskutti lunta ja välillä paistoi aurinko. Parhaimmassa paikassa molemmat yhtäaikaa. Valo oli hieno, yritin sitä kovasti valokuvata.

Monen tunnin kierroshan siitä tuli ja samalla tuli sunnuntai kunnolla käytettyä, ei mennyt hukkaan sekään pyhäpäivä.

Hiekkakuoppien takaa kankaalta löytyi minulle ennen tuntematon metsästäjien laavu

Laavun pihapiirin kerrostalo



Suosikkisaari

Tässä roikuttiin viime syksynä

Lumisumua

Taukolainen


Erikoisvalo, sataa lunta ja paistaa yhtäaikaa



Vauhtihirmu

Erikoinen, vanha pieni avopönttö. Näitä oli kolme kappaletta Kilpilammin maastoissa.
10 km


Bonus! Oman pihan sinitiainen