#20/18 Isojärven majavalammella 12.-13.7
Huikeaa!
Maikku oli nähnyt useaan otteeseen majavan Isojärven reissullaan. Melahäntä oli nimittäin tehnyt kodin Lortikan kämpän viereen lampeen, vastapäätä saunaa. Majaviahan pidetään arkoina hämärän liikkujina, mutta tämä yksilö tai yksilöt olivat uiskennelleet ilmeisen tottuneina ihmisiin näkyvillä aivan muina majavina .
Onnistuisikohan vihdoinkin nähdä majavan? Yritystä ei ole puuttunut, olemme kulkeneet hiljaa pesien ja patojen lähellä niin Isojärvellä, Helvetinjärvellä kuin Evollakin. Kasalanjoen majavien jälkien tarkastelu on ollut melkein jokakeväistä puuhaa. Silti elonmerkit ovat jääneet vähiin jotakin melanläiskäisyä lukuunottamatta.
Läksimme myöhään iltapäivällä liikenteeseen päivän puuhien jälkeen. Ensimmäinen hyvä havainto tuli jo automatkalla: Oriveden tien varrella hakkuuaukion känkyrässä päivysti näkyvillä isohko haukka. Äkkiä autolla U-käännös ja kiikaroimaan lintua. Keskikokoinen ruskea haukka, paljon valkoista rinnassa, musta surunauha siipien kärjissä, lentolekuttelu siivet hieman yläviistossa 4-5 vedon sarjoissa.
Hiirihaukkahan se siinä, laji nro 121 tänä vuonna!
 |
| Hiirihaukka kytiksellä Oriveden tien varressa |
Saavuimme Lortikan puomin taakse noin kello 8 illalla. Sieltä lampsimme sitten Lortikkaan. Kämpällä ei ollut autoa parkissa, ilman vuokralaista siis tämän illan.
Ensimmäinen silmäys puiden läpi lammelle ja heti nappasi!
Siellä se melahäntä uiskenteli tyynen lammen pintaa kuono ja selkä halkoen.
Aloimme tarkkailun ja räpsin muutaman (huonon) kuvan. Majavan seuraan liittyi toinenkin.
 |
| Auto jäi Lortikan puomin taakse, noin 2,5 km kämpältä |
 |
| Majava! |
Kun olimme aikamme kuikuilleet salaa puiden takaa, siirryimme lähemmäs Lortikan saunaa. Ehdotin, että istahtaisimme rauhassa tien poskeen, siitä olisi lähes peitteetön maisema lammelle. Ei tuntunut olevan jyrsijä moksiskaan meistä, kun siinä sitten kökötimme hiljaa kiikarit kourassa.
Odotus palkittiin yllättävälä tavalla. Vähän ajan kuluttua majavien seuraan liittyi nimittäin pienempi kansalainen. Majavanpoikanen uiskenteli toisen isomman kanssa, välillä pyrki ihan niinkuin selkäänkin hyppäämään. Lopulta majavat siityivät rannalle, aivan vastapäätä meidän tarkkailuasemaamme. Ja sitten alkoi poikasen ruokinta! Pikkuinen mönki emon alle ja piti selkeästi mielihyvästä kertovaa ininää samalla kun ravitsi itseään. Ja emomajava rapsutteli mahansa alla olevaa poikaste hellästi kyljistä. Välillä rapsautteli sitten omia kainaloitansakin.
Ihan kuin olisi seurannut television luonto-ohjelmaa suorana lähetyksenä.
 |
| Iso Majava kömpimässä maalle |
 |
| Imetys käynnissä. Pikkumajava emonsa alla. |
Katselimme ja kiikaroimme istuinsijoiltamme kaikessa rauhassa tuota näytöstä. Kun majavatkin siirtyivät takaisin veteen, läksimme mekin vihdoin liikkeelle.
Kello oli jo puoli kymmenen kun läksimme kiertämään Kurkilamminvuorelle. Sieltä löytyi mahtava näköalapaikka asumuksillemme. Vähän kyllä housut tahtoivat suttaantua, kun laki pursusi mustikkaa.
Ei muuta kuin pehkuihin yhtä hienoa kokemusta rikkaampana.
 |
| Kurkilamminvuoren petäjiin oli hyvä ripustaa kotinsa |
 |
| Kurkilamminvuoren iltaa |
 |
| Mustikkaa |
 |
| Uusi Kovea kaasukeitin toimi mainiosti. Tulen kanssa oltiin nyt extravarovaisia. |
 |
| Kesäaamun tunnelmaa |
 |
| Kurkilamminvuori kohoaa viitisenkymmentä metriä lammen pintaa korkeammalle jyrkin rintein |
 |
| Akkateeri lennossa ei paennut kauas, poikaset kai olivat jossain lähellä |
 |
| Kaakkurit lammella |
 |
| Lortikan karttaankin merkitty lähde oli kuivahtanut mutakuopaksi |
 |
| Haikaralammi oli varsin kiva vesi |
 |
| Tauolla |
Kaikenlaista sitä näkee joskus lyhyelläkin retkellä, totesimme, kun hiirihaukan ja majavan lisäksi näimme vielä sunnuntaiaamuna teerinaaraan harhautuslennot ja Kuoriais-lammen
kaakkurit (lintulaji numero 122). Seuraavaksi sitten vähän pidemmälle reissulle, eli jatkoa seuraa seuraavassa numerossa...
